vainoaminen1

Mitä vainoaminen on?



Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuoden 2014 alusta alkaen. Lain mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos.

Vainoamisen kohteena oleva henkilö saa tyypillisesti kymmeniä ja joskus satoja yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse, hänen facebook tiliään vakoillaan ja hänestä hankitaan tietoa internetistä, häntä voidaan seurata ja uhata, hänen työpaikkansa tai kotinsa ulkopuolella voidaan oleskella, ja hänelle voidaan toimittaa tavaroita ja ”lahjoja”. Usein vainoaminen käsittää samassa tapauksessa kaikki tai useimmat edellä mainituista teoista. Kolmasosa vainoamisen kohteena olevista henkilöistä joutuu vainoamisen myötä fyysisen väkivallan uhriksi ja noin joka kymmenes seksuaalisen väkivallan uhriksi. Väkivallan riski on suurin tapauksissa joissa vainoaja ja vainottu ovat aikaisemmin olleet parisuhteessa.

Vainoamisen juridinen määritelmä pitää sisällään pelon elementin. Naapurikiusa tai työpaikkahäirintä ei näin ollen ole luokiteltavaksi vainoamiseksi ainakaan niin kauan kuin se ei ole pelottavaa. Vainoaminen alkaa herättämään sen kohteena olevassa henkilössä pelkoa silloin kun henkilö tulkitsee tilanteen häntä uhkaavaksi. Altistuminen pelkoa herättävälle ärsykkeelle aiheuttaa ihmisessä lähes aina välittömän ahdistusreaktion. Ahdistusreaktion voimakkuus vaihtelee suuresti ihmisten välillä.

Tyypillisimmillään pelon vaikutuksesta ihminen pyrkii pakenemaan tai piiloutumaan. Vainoamista kokeva henkilö, joka pelkää vainoajan saapuvan kotiinsa, pyrkii eri tavoin ennalta varmistamaan turvallisuutensa (mm. suunnittelemalla vara-ulospääsyn, hankkimalla hälytysjärjestelmän tai muuttamalla pois). Vainoamisen kohteena olevan henkilön kokeman pelon taso (matala – korkea) on yhteydessä henkilölle kehittyviin psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin, mutta toimii myös hyvänä ennustemuuttujana mahdolliselle väkivallan eskaloitumiselle.

Tutkimuskatsaus vainoamiseen: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97156.pdf

Vainoamistapaukset kestävät keskimäärin kaksi vuotta ja sen vaikutukset vainoamisen kohteena olevaan henkilöön ovat varsin laaja-alaiset. Tyypillisiä sosiaalisia menetyksiä joita vainotut henkilöt kokevat ovat päivittäisrutiinien muuttaminen, puhelinnumeron vaihtaminen, työpaikan vaihtaminen, asuinpaikan vaihtaminen ja sisätiloissa pysytteleminen. Noin puolelle vainoamisen kohteena olevista henkilöistä asiasta aiheutuu taloudellisia kuluja (mm. puhelinnumeron vaihtaminen, oikeudelliset, psykoterapeuttiset palvelut yms.), jotka vaihtelevat muutaman kymmenen ja kymmenien tuhansien eurojen välillä (keskiarvon ollessa noin 3000 euroa).

Sosiaalisia ja taloudellisten menetyksiä tärkeämpää on se, että vainoaminen aiheuttaa sen kohteena olevalle henkilölle merkittäviä elämänlaatua rajoittavia psyykkisiä oireita. Noin 55-83 %:lle vakavalle vainoamiselle altistuneista henkilöistä kehittyy traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Tämän psyykkisen sairauden keskeisiä oireita ovat:

  1. Toistuvat, tietoisuuteen tunkeutuvat ja ahdistavat muistikuvat ja unet vainoamistapahtumista;
  2. Voimakkaat psykologista ahdistusta herättävät tuntemukset jouduttaessa tekemisiin vainoamisesta muistuttavien tai symboloivien sisäisten tai ulkoisten asioiden kanssa;
  3. Vainoamiseen liittyvien asioiden jatkuva välttäminen ja yleisen reagointiherkkyyden turtuminen; sekä
  4. Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita, kuten keskittymisvaikeuksia ja korostunutta varuillaanoloa.

Vainoamisen kohteeksi joutuminen kohottaa merkitsevästi somaattisten oireiden, ahdistuneisuuden, sosiaalisten häiriöiden, vakavan masennuksen ja itsemurha-ajatusten riskiä.   Vainoamisen kohteeksi joutuneilla henkilöillä on todettu myös seuraavia oireita: krooniset univaikeudet, ruokahaluttomuus, epäluottamus, epäluuloisuus, hermostuneisuus, epätietoisuus ja masennus. Se, millaisia psyykkisiä oireita kullekin henkilölle vainoamisesta lopulta aiheutuu, riippuu muun uassa vainoamisen luonteesta, vainoajan ja sen kohteen vuorovaikutussuhteen laadusta, vainoamisen kohteena olevan henkilön persoonallisuudesta, psyykkisistä resursseista, sekä elämänhistoriasta.

Vainoamisen kohteeksi joutunut henkilö on usein huolissaan vainoamisen mahdollisesta eskaloitumisesta fyysiseksi ja seksuaaliseksi väkivallaksi, vainoamisen kestosta, tai jos se on päättynyt, niin sen uudelleen alkamisesta, sekä vainoamisesta itselle aiheutuvista psykososiaalisista seurauksista. Haasteelliseksi vainoamisesta aiheutuneiden psyykkisten oireiden psykoterapeuttisesta hoidosta tekee se, että vainoaminen ei ole yksittäinen traumaattinen tapahtuma, vaan pitkällinen erilaisten tapahtuminen ketju, jossa on vahvasti läsnä myös orientaatio tulevaisuuden tapahtumiin. Sen aiheuttamien psyykkisten vahinkojen (mm. pelkotilat, ruokahaluttomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, ahdistus) hoitaminen vaatii huomattavasti enemmän resursseja ja aikaa kuin esimerkiksi pahoinpitelystä aiheutuneiden fyysisten vammojen hoitaminen.

Vainoaja pyrkii ja usein onnistuu saamaan vainoamisen kohteena olevan henkilön elämän täydelliseen kaaokseen. Moni kokee menettäneensä kontrollin elämästään. Usein myös vainoamisen kohteena olevan henkilön lähipiiri ja työympäristö kärsiin ja voi pahoin vainoajan käytöksen johdosta. Tilanteesta selviäminen edellyttää, että vainoamisen kohteena oleva henkilö saa monipuolista apua nopeasti. Tehokas ja määrätietoinen tilanteen kokonaishallinta on alusta lähtien ensiarvoisen tärkeätä. Vainottu henkilö tarvitsee psykologista apua jaksamiseensa, lakimiehen apua oikeudellisten keinovalikoimien käytön arviointiin sekä turvallisuusasiantuntijan apua turvallisuutensa varmistamiseksi.

Lisätietoja:

 

www.psyjuridica.com

Tutkimuskatsaus vainoamiseen: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97156.pdf

VIOLA- Väkivallasta vapaaksi ry nettisivut: http://www.violary.fi/

Ensi- ja turvakotien liitto: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/

Ulkomainen Stalking resource center: http://www.victimsofcrime.org/our-programs/stalking-resource-center/